12.6.2017

Penikat menkää pois jo.


Viime maanantaina oli sitten juoksukoulun yhteisjuoksu. 
Yhteisjuoksu siinä mielessä että kaikki juoksi tai käveli mutta omaa tahtiaan. 
Minulla oli varovaisena tavoitteena 10 km. 
Eniten ärsytti taas se saman lenkin kiertäminen.

Tutut, raivostuttavat penikat ei kyllä nytkään jättäneet rauhaan mutta en antanut niiden häiritä. Kerran pysähdyin hieromaan niitä, eihän siitä apua ole kuin viidelle askeleelle ja sitten ne alkaa taas painaa ja kiristää. Viiden kilometrin kohdalla kipu helpottaa mutta pysähtyä saati kävellä ei voi. Että painalsin menemään toiselle kierrokselle ja kolmannelle että sain sen kymmenen kilometriä täyteen. 

"Maali" oli järven rannassa joten suuntasin askeleni järveen.
 Helvetti ko oli kylymää mutta helpotti hitusen.

Itseasiassa se kymmenen kilometriä jäi 4 metristä vajaaksi. Aikaa meni 1.15 h. Harmittaa tietysti että kello ei rekisteröi tuota nopeimmaksi kympiksi :D Mielessä välähti ajatus että mikä se aika olisi jos nuo riivatun kintut olisi kunnossa.



Loppu viikko meni parannellessa jalkoja, enkä päässytkään / kerennyt juoksemaan ennenkuin lauantaina.

No se oli sitten semmonen ihan kunnon itsensä häpäisy lenkki.
Oli katsokaas niin ihanan lämmin että laitoin uudet juoksushortsit jalkaan.
Kävi sitten silleen että jokaisen vastaantulijan kohdalla teki mieli pysähtyä ja laittaa jalat ristiin.
Nimittäin ne housut nousi juostessa niin ylös kuin housut nyt pääsee paljastaen just sen paikan läskistön josta eniten yritän päästä eroon; sisäreidet, siis se osa joka hinkkaa yhteen kävellessä, tiijätteks? Nehän siis juostessakin olis pidemmän päälle aiheuttaneet ongelmia.
Harmitti joo kääntyä kotiin päin, 
Kävin kuitenkii mäkilähtöjä tekemässä tuossa pikku metikkömäessä.
Tuli vähän parempi olo.



Tästäkin hupaisasta kipittelystä ne penikat oli taas "back in fire".

Viikonlopun aikaan sisuunnuin vihdoin sen verran että nyt nuo jalat on saatava kuntoon jos tässä meinaa jotain juoksuja vielä juosta. Hieronnan sain vielä tälle viikolle.
Tilasin myös uudet kengät, järjestys numerossaan kolmannet kokeiltavat.
Kenkien tilaus oli kyllä semmonen juupaseipäs jankkailu.
"Ostasko vai eikö ostas?
Jos nyt nuilla polvea vääntävillä juoksisin kuiteski syksyyn?
No enkä juokse."
Eikä ne silti välttämättä ole passelit.
Saapa nähdä. Alan olla aika skeptinen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti